Nunanut allanut politikki.

Nunanut allanut politikki

Kalaallit Nunaat nunatut namminersortutut inissisimagallartillugu, nunanut allanut tunngasutigut oqartussaaneq Naalagaaffik sinnerlugu Danmarkimit isumagineqarpoq suliarineqarlunilu. Tamanna Demokraatini iluarisimaarparput, tusarniarneqarlutalu isumasiorneqartarallartilluta, pineqartut toqqaannartumik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartillugit.

Demokraatini ilisimavarput, Kalaallit Nunaata namminersulivissimasup ullumikkutut Danmark Savalimmiullu suleqatigalugit ingerlatsinertulli nunanut allanut tunngasut ingerlassinnaanavianngikkai. Taamaattumik erseqqissassavarput, nunanut allanut tunngasutigut qanoq sullinneqarnissarput naatsorsuutigissaneripput ulloq taanna aalajangerutta nammineq nunanut allanut tunngasut suliarisalerniarlugit, tamannami pisussaavoq ulloq taanna politikkikkut namminersulivinnissamut taasineq tunngavigalugu aalajangerutta namminersulivinniarluta.

Qulaani taaneqartut tunngavigalugit takorloortariaqarunanngilarput nunarsuup sinnerani naalagaaffinni tamalaani aallartitaqalernissarput. Imaanngilaq saperatta kisiannili ikippallaaratta. Taamaattumik nunanik allanik qanimut suleqateqartariaqarpugut. Tamatumani pissusissamisuuginnartussaavoq Danmark Savalimmiullu maannakkutut suleqatigalugit nunani allani soqutigisagut ingerlakkutsigit, suleqatigiinneq tamanna aqqutigalugu nunani sinniisoqarfigisinnaanngisatsinni pisunut sunniuteqarsinnaalissaagut. Nunarsuarmioqatigiinni taamatut aaqqissuussisarneq takornartaanngilaq. Assersuutigalugu Australiamiut Aallartitaqarfiat Danmarkimiittoq aamma Norgemi Islandimilu aamma aallartitaqarfiuvoq.

Maannakkuugallartoq eqqoriaruminaalluinnarpoq sumi aallartitaqarnissap imaluunniit sumi sinniisoqarfeqarnissaq aalajangersarnissai. Demokraatini isumaqarput naapertorlugu pingaarnerpaavoq, aningaasarsiornikkut soqutigisaqarfitsinni sinniisoqarnissarput.

Ullumikkulli aallartereertariaqarpugut aallartitaqarneq ilinniarfigalugu. Taamaattumik nunaqarsuarmioqatigiit susassaqarfiinut atasunut peqataasariaqarpugut isummatsinnillu nittarsaasarluta assersuutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit ukiumoortumik Ataatsimeersuarneranni, Nordisk rådimi aamma NAMMCO-mi. Sumiiffinni taakkunani sulineq siunissami nunanut allanut aallartitaqalernissamut sungiusarfiussaaq.

Demokratini aamma naapertuuttutut isigaarput, ullumikkut aningaasarsiornikkut angisuumik soqutigisaqarfitsinni nunani aallartitaqarfinnik pilersitsereertuugutta. Københavnimi (Danmark) aamma Bruxellesimi (EU) sinniisoqarfeqareerpugut. Eqqarsaatigilluartariaqarparput aamma assersuutigalugu USA-mi imaluunniit Canadami siinniisoqarfeqalissannginnerluta.

Nunarsuarmut siaruarneq

Iluarigutsigut iluarinngikkutsigulluunniit nunarsuarmi siaruaqqasumi akuulluta inuuvugut, paasissutissat nutaarsiassallu internetikkut Kalaallit Nunaat assersuutigalugu USA-tulli sukkatigisumik eqqortarlugu. Tamatuma nassatarivaa nunatsinnut mattussinnaanngitsugut nunarsuullu sinnera piunngitsutut isigisuusaarlugu.

Nunarsuarmut akuunerup nassataraa suliffissuit ataasiakkaat nunap assingatigut suliffigisinnaasaasa angissusiata allineqarnera. Suliffissuup isumagisai nunanut assigiinngitsunut aggulunneqarsinnaallutilluunniit inissinneqarsinnaapput, soorlu Royal Greenland Polenimi tunisassiorfeqartoq. Taamaammat isumaliortaatsimut naleqquttuuvoq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorneq eqqartuleraangatsigu kalaalinngorsaanermut sangutinnaveersaartassallugu.

Suna tamaat akigalugu fabrikkinik ammatitsiniaraanni suliffiit Kalaallit Nunaanni pigiinnarnissaat pillugu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu matusiinnartoqartariaqarpoq.

Isumatoqaq tunisassiorallartilluta aniguissasugut atasinnaajunnaarpoq. Nioqqutissiat imminnik tunineq ajorput. Nunanik tiimimut 3 kr.-nilersuisartunik unammillerteqarpugut. Quianaannarporluunniit Kalaallit Nunaanni suliffiit nammineq isumagisinnaagigut eqqarsaatigissallugu assersuutigalugu Royal Greenland suliffeqarfiummat kalaallinit pigineqartoq. Taama isumaqassagaanni pinngitsoorata katataassaagut aningaasatigullu ajutuuilluta.

Illuanut qiviaannarsinnaanngilagut oqarlutalu peqataajumanata. Nunarsuarmut siaruarneq ingerlavoq – siunissamilu annertusiartuinnassalluni. Nunarsuarmi niueqatigiiffissuit kattuffiat WTO qanoq pissaaneqartigisoq qiviaannariaruk. Kalaallit Nunaat allamik toqqagassaqanngilaq. Pinngitsoorata peqataasariaqarpugut.

Avammut tunisassiorneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat tamarmi avatitsinniittunut unammillertuuvoq. Naak Demokraatit nunarsuarmi siaruarnermi akuunermut tapersersuigaluartut sianigilluinnarparput aamma nunatsinnut ajoqutaasinnaasunik kinguneqartitsisinnaammat, soorluttaaq aamma nunat atugartuut ilaannut ajoqutaasinnaasunik kinguneqartitsisinnaasoq.

Fabrikkiutitta matunerat qiviaannartigu, nioqqutissiorfiillu kattuttut pisiarineqartulluunniit sumiiffimmi suliffimmi aningaasartuutit imminut akilersinnaanngimmata. Unammillertigut aamma taama iliorput tunisassiornerup nunanut aningaasartuutikiffiusunut nussornerisigut. Tassa nunarsuup siaruarneranut akuunerup kingunera.

Taamaammat Kalaallit Nunaanni sulisut sungiussiasut nuttarsinnaasullu pigilernissaat pisariaqarluinnarpoq. Sulisut aqagu (siunissami) nioqqutissiornissamut naleqqussarsinnaasut. IT-ugaluarpat nioqqutissarsiornerluunniit, aatsitassarsiornerup iluani il.il. Taamaammat aamma Demokraatini ilinniagaqarneq salliutipparput, nunani atugartuuni sulisut ilinniarsimanngitsut nunani siuariartorfiusuni sulisunut ilinniarsimanngitsunut unammillersinnaannginnamik.

Aallartisaasugut suliffiutigullu maani najugaqavissut nunarsuarmut akuuffiusumut piukkunnarsarneqarnissaat ineriartortinneqarnissaallu immikkut pingaartinniarparput. Kalaallit Nunaat Qallunaat Nunaata Avammut Tunisassiorneq Pillugu Siunnersuisartui isumaqatigiissuteqarfigai aallarnisaasut kalaallit Qallunaat Nunaata Avammut Tunisassiorneq Pillugu Siunnersuisartuinit ilaatigut avammut tunisassiornissamut piareersagaqarnermut tapiissutisisarnissaq pillugu qallunaat assigalugit pisinnaatitaaffiit pisinnaallugit. Demokraatinut takorluugaavoq avammut tunisassiorfiit namminersortut nunaqavissunik pigineqartut nunat tamat akornanni iluatsilluartumik suliaqartut arlaanni pigilissagigut.

Nunarsuarmut siaruarnermut akuuneq ersigissanngilarput akerlianilli unammillertitupajaaq tikilluaqqussallugu, nunatsinni inuunermik suli ajunnginnerulersitsisinnaasoq. Pisariaqarporli unammilligassat periarfissallu nutaat uatsinnut tunniunneqartut tigunissaannut piareersimanissarput.

Naalagaaffiup isumannaatsuunis-

saanik politikki

Demokraatit uppiasuujumanngillat taamaammallu ingerlaannaq aaliangersumik oqaatiginiarparput periarfissaanngitsoq piviusorsiortoq Kalaallit Nunatsinni nammineq nunarput illersorsinnaagipput. Namminersorutta naalagaaffeqatigiikkuttaluunniit nunat allat isumalluutigisariaqarpagut territoriarput illersorsinnaajumallugu. Taamaattumik NATO-mut ilaasortaanissaq namminersornermut piumasaqaataavoq. Ilaasortaanermi ersarittumik isumaqatigiissutigineqassaaq Kalaallit Nunaata territoriaa qanoq – kikkunnillu – illersorneqassanersoq avataaniit saassussisoqassagaluarpat. –.

Tamassuma kingunerissuaa naalagaaffiit takornartat sakkutuuisa nunatsinni najuunnerat, tamannali Demokraatit ajornartorsiutitut isiginngilaat ullumikkut qallunaat (Ivittuuni) aammalu amerikkarmiut (Pituffimmi) sakkutuui territoriatsinneereeramik.

Naalagaaffeqatigi-

inneq

Savalimmiut Qallunaat Nunaallu naalagaaffeqatigiinnerat kalaallit kultuurianni ujaraavorlusooq teqeqqussaq asseqanngitsoq. Akornatsinni amerlasuut Qallunaat Nunaanni pitsaasunik amerlasuunillu ilaquttatigut atassuteqarnerat ikinnguteqarneralluunniit Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunat taakku marluk akornanni qanissusermut takussutissaapput. Nunanut taakkununnga marlunnut isiginninneq inuunitsinni ima initutigaaq allaat Kalaallit Nunaata kultuuriata nassuiarnissaa ajornaatsuinnaani arlaatigut qallunaanut atassuteqarnerit nassuiaammut ilanngutinngikkaanni – ajunngitsutigut ajortutigullu.

Naak ulloq Qallunaat Nunaanniit tapiissutinik pisarunnaarfissarput nalliukkumaartoq Demokraatit Savalimmiunut Qallunaat Nunaannullu ataqatigiinneq suli misigissavaat. Taamaammat atassuteqaqatigiinnerit pitsaasut suleqatigiilluarnerillu ataannartariaqarput – aamma naalagaaffeqatigiinnerup atorunnaarsinneqariissagaluarpalluunniit.

EU

Nunarsuarmi sumiluunniit takussaavoq naalagaaffiit namminersortut allanik suleqateqarlutik ingerlasut, aningaasarsiornikkut kisimiinnermiit nukittunerusumik inissisimarusullutik. Amerikap avannaani Canada, USA aammalu Mexico NAFTA suleqatigiiffigaat, Europamilu EU aamma Asiap kujataata kangiani ASEAN.

Demokraatit EU ilitut ilaasortaaffigissallugu pitsaanerpaatut isigaat aningaasaqarnikkut oqaluttuarisaanikkullu Europamut Amerikap avannaaniit qaninneruneq peqqutigalugu. Kisiannili suli apeqqutitut ammasutut isigivarput tamakkiisumik ilaasortaaneq OLT-tut inissisimanermiit pitsaanerunersoq.

Demokraatit EU-mut ili pitsaanerpaatut isiginninnera isumaqanngilaq nunarsuup sinneranik niueqateqarnissamik taamaatitsinertut. Soorunami kissaatigivarput nunarsuup sinneralu annertunerpaamik niueqatigiinnissaq.

Kalaallit Nunarput EU-mi ilaasortaassanersoq imaluunniit naamik, tamanna innuttaasunik taasititsineq aqqutigalugu aaliangiiffigineqassaaq. Taasisoqartinnaguli pimoorussamik inuppalaartumillu paasititsiniaasoqassaaq, innutaasut qaammaasaqartumik tunngaveqarlutik isummersinnaaqqullugit.

Kontakt Os / Attavigisigut

Vi er ikke tilgængelig lige nu. Men du kan sende os en e-mail, og så vender vi tilbage til dig hurtigst muligt. Massakkut pissarsiarisinnaanngikkutsigut e-mailerpigisinnaavatsigut, uterfigissavatsigit piaarnerpaamik.

Atuarneqarsinnaanngila? Teksti allanngoruk. captcha txt